maanantai 2. heinäkuuta 2012

Dislike

En pidä..


Kastikkeista. En ketsupista, sinapista, dipistä, majoneesista, kermakastikkeesta, levitteistä, mätitahnasta jne. Enkä juustoista! Paria poikkeusta lukuunottamatta en tykkää syödä samanaikaisesti 
kiinteää ja nestemäistä. I'm pretty weird. 
Lisäksi jos laitan leivän päälle voita niin mitään muuta siihen ei voi laittaa.

Ed Hardysta. Enkä Guessista tai Burberrysta yms. Ei vaadi perusteluja. 
Jos sellaisia vaadit olet kummajainen.

Talvesta. Mitä tahansa vetää niskaan niin näyttää sporttiselta. Tai muumilta.
Lumi on kyllä uskomattoman kaunis asia.

Tietotekniikasta. Ei sovita yhteen. Olen yrittänyt tulla vastaan vähintäänkin puolitiehen mutta toinen osapuoli ei jousta. Ratkaisuni kun jokin laite laittaa kapuloita rattaisiin on kunnon mottaisu. Harvoin toimii, mutta kun toimii niin tunnen itseni fiksuksi ja osaavaksi, varsinaiseksi ongelmanratkaisijaksi.
En myöskään osaa sulattaa edes pakastinta.

Itsekkyydestä ja itsekeskeisyydestä. Maailman napa-tyypit saavat ihokarvani pystyyn.

Tunnevammaisista ja kylmäkiskoisista ihmisistä. Kuinka voitkin huokua noin negatiivista vibaa?

Leijumisesta. Materiaaliset saavutuksesi tai tuntemasi tyypit eivät tee vaikutusta , 
varsinkaan jos olet muilta osin läpimätä ja itseäsi täynnä.


Hifistelystä. Miksi kaiken pitäisi olla uusinta uutta ja kalleinta mahdollista? 
Ihan vain jotta saisit mainita niistä ääneen?

Pitbullista. Mainittava erikseen ja perusteltu jo.

Madonnaan ymmärykseni ei ole myöskään riittänyt enää vuosiin.
Musiikki on paskinta mahdollista poppia. 53-vuotiaaana ei myöskään pitäisi käyttää julkisesti bodyja, vilauttaa tissejä tai laulaa ”I'm a different kind of girl.” Ei, jonkun lain pitäisi kieltää se.

Fiorellan bleachatuista farkuista. Juuri niistä, tiedät kyllä.

Valehtelusta. Whatever it is, just say it. 
Kestän kyllä ja ymmärrykseni venyy myös uskomaattomiin sfääreihin.

Lihaksikkaista tai pitkistä miehistä. En vain syty.

Puhelinmyyjistä. Ei, en todellakaan lue Cosmopolitania enkä halua tilata Gloriaa vaikka
olen ollut maailman uskollisin asiakas aina
-kun suostuin siis teininä ottamaan ilmaiseksi puolen vuoden näytejakson kotiini.
Se kaupan päälle tuleva tilaajalahja, se pantterikuosinen kauppakassi jota niin kovasti siellä hehkutat, 
 ei saa mieltäni muuttumaan, vaan pikemminkin vihastumaan ja  tuntemaan syvää myötähäpeää.
Ja ihan itsekin nauroit siellä puhelimen toisessa päässä sille laukulle vahingossa.















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti