Long waited Events

Tämän viikon ohjelmassa oli kaksi tapahtumaa joita olen odottanut innolla.

Ensimmäisenä torstaina breakdance-tanssiryhmä, Red Bullin Flying Bach. 

Näin heistä keväällä dokkarin Yleltä ja olin niin vaikuttunut, että päätin 

meneväni katsomaan heitä jos he tulevat Suomeen esiintymään. Lippujen suhteen kävi hyvä tuuri viime hetkellä, ja hyvin viime hetkellä myös siis selvisi että pääsisin heitä katsomaan. 

Silkasta innostuksesta tirautin parit kyyneleet heti esityksen alkuun, ja läpi shown 

sain huomata kerta kerran jälkeen kuinka kylmät väreet valtasivat kehoni.

Vahvat ja kovaa soivat biitit yhdistettynä häkellyttävän kauniiseen pianonsoittoon,

ja siihen päälle nämä uskomattomat talentit. Breakdancea ja balettityylistä nykytanssia.

Olin taivaassa 80 minuuttia. Kermana kakun päälle sain viettää tätä laatuaikaa

rakkaan ystäväni kanssa, jonka kanssa nähdään aivan liian harvoin.

Eiliselle oli luvassa Jonnen keikka Virgin Oilissa. En ollut aiemmin käynyt hänen
soolokeikallaan ja päätin että tämä olisi hyvä aika ja paikka, pidän niin paljon
klubikeikoista niiden intiimin tunnelman vuoksi. Lipun ostin jo kesällä,
mutta en vielä eiliseen mennessä ollut päättänyt sataprosenttisella varmuudella
menenkö paikalle vai en. Onneksi päätin mennä. Keikka oli aivan uskomattoman hyvä,
ja rehellisesti sanottuna en yhtään tiennyt mitä odottaa. En tippaakaan ihmettele että
Jonnen soololevy on menestynyt niin hyvin, enkä sitä että keikat vetävät porukkaa.
Tunnelma oli todella katossa, ja se ei täällä varautuneessa ja jäykässä kotimaassamme ole
koskaan mikään itsestäänselvyys. Itsekin nousin jo keikan alussa penkille seisomaan
ja olin täydellä sydämellä mukana, enemmän kuin sanat voivat kuvailla. Silmät eivät
pysyneet täysin kuivana tänäkään iltana. Iso kiitos kauniista ja paljon antavasta illasta Jonnelle, ja myöskin ihanalle Sennille joka lähti mukaani.