Dreaming. And daydreaming.

Haaveilen...

Pidemmistä kesistä. Asunhan Suomessa, jossa kesä kestää kaksi ja puoli päivää.

Festareista. Ooh, livemusiikin juhlaa! Humalatilaa kansan kesken monta päivää! Auringonpaistetta! Lantsareita! Kummallisia festariasuja! Ihoja täynnä tussin jälkiä! Teltassa nukkumista! Puskapissimistä! Unohtumattomia kohtaamisia mitä kummallisimpien ihmisten kanssa! (Myös monia unohdettuja.)

Että oppisin soittamaan kitaraa. Sillä sitten kun aika on kypsä ja kosin tulevaa aviomiestäni haluan tehdä sen kitaran säestyksellä. Voisin olla myös sinut sen kanssa jos minua kosittaisiin tällä tavoin.

Isosta vaatehuoneesta. Mies joka tämän ymmärtää ja toteuttaa on Se oikea. Muuta en tarvitse.

Yrittäjyydestä. Haluan tehdä omaa juttuani ja tulla sillä toimeen.

Laulutaidosta. Päätin että minusta tulee isona laulaja. Haave mureni aika kovaa kun kuulin oman lauluni nauhalta. Taisin jopa olla puhumatta jokusen päivän?

Parkourin harrastamisesta. Joo, joo. Ei tule kuuna päivänä toteutumaan. Mutta aika mieletöntä se olisi kun maailma olisi leikkikenttä ja voisi vaan juosta täysiä joka paikkaan hyödyntäen rakennuksian seiniä ja kattoja.

Kunnon irtiotosta. Että voisi painaa pausea, tehdä jotain ihan muuta jonkin aikaa ja jatkaa sitten siitä mihin on jäänyt.

Jared Letosta ja Chester Benningtonista. Okei, myös Jonnesta.