Farkkukauppiaan paluu töihin, tai kuten kaverini sanoi, tuhjaajatytön paluu. Mitähän se silläkin tarkoitti?
Viimeöisen stressailun ja unettoman yön jälkeen päätin aloittaa päivän nousemalla sillä oikealla jalalla
ja työorientoituneena, joten vedin päälleni sen ainoan oikean työasun, tupladenimin!
Päätös kannatteli koko työpäivän, fiilis oli oikeastaan aika korkealla,
myös koska muistin välittömästi työpaikalle astuessani kuinka ihana posse meillä on
ja kuinka työpäivät ovat aina yhtä hymyä ja naurua
-so no meltdown for me :D
Ainoat farkut joissa hyväksyn läpälliset takataskut.
Enkä vain hyväksy vaan myös tykkään.
Näin vaaleeta farkkupaitaa tulikin etsittyä useamman vuoden ajan,
ja onneksi lopulta metsästys tuotti myös tulosta.
Yleensä pidän paitoja kiinni ylintä nappia myöden, varsinkin farkku-ja ruutupaitoja.
Se henkii mielestäni old school-meininkiä ja on muutenkin äijämäisempää.
Mä kun en ole mikään kovin naisellinen nainen.
Nämä kyseiset faket ovat siis yhdet ikisuosikeistani.
Kulkeneet mukana ja jalassa jo, öh, kuuden vuoden ajan? Hurjaa.
Malli on tuollainen porkkana, pikkasen ylimääräistä tilaa reisien kohdalla
ja vähän voi roikottaakin rennon lookin ja ihan omankin fiiliksen lisäämiseksi.
Eve the gangsta. Friends will know what I'm sayin' ;)
Ja sitten kotiin kaupan kautta. Pitää noita alennusmyyntejä välillä käydä vilkaisemassa,
ihan vaan kilpailijakierroksella. Eh.
Mukaanhan ei tasan ikinä lähde mitään alelöytöjä, mutta who cares.
Tollasen nappasin kainaloon.
Nyt en enää tiedä olenko vaan niin väsynyt että näkö sumenee
vai oonko taas onnistunut käräyttämään ruokani. Let's find out.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti