Lempibloggaajani, ja samalla ainoa jota seuraan.
Ja tämä mekko olisi mun ikisuosikkini, sopivan cool, leikkisä ja persoonallinen. Miksei se ole mun?
One word. Rouheeeeee!
.JPG)
Kantaa asun kuin asun. Amazing.
Ja sitten muuta.
Olen oikeasti löytänyt pitkän tauon jälkeen sisäisen naiseni.
Siinä on sekä plussia että miinuspuolia. Plussaa se että innostun aivan uusista tyyleistä
ja miinusta puolestaan suurimpana se että rahaa palaa uusiin hankintoihin. Jaiks.
Olen edelleen se haara-asennossa huonoryhtisesti istuva röhnöttäjä joka röyhtäilee ajoittain
ja nauraa kovaan ääneen. Ei pelkää olla äänessä tai nolata itseään.
Innostua liiaksi niin että vaikuttaa täysin keskenkasvuiselta ja irvistää perään arvostelijoille.
Mutta lenkkarit ja maiharit ovat nyt täysin pölyttymässä ja jäähyllä,
ja jalat tulevat huutamaan hoosiannaa jossain vaiheessa kun joka päivä tepastelen koroilla.
Kaivoin jopa mustat polveen ylettyvät biker-saappaani kaapista, joita en ole siis käyttänyt
kuin kerran elämässäni, ja aion myös ne vetää jalkaan lähipäivinä!
Mieleni tekee kiharrella tukkaa ja väsätä kampauksia, ja kokeilla uusia meikkaustyylejä.
Jopa näyttävämpää kaulakorua olen käyttänyt nyt muutamana päivänä.
Mitä seuraavana luvassa? No varmaan isommat korvakorut. Oh shit.
Uutta tukkaakin on luonnollisesti ihan pian tulossa ja piiiiitkästä aikaa
aion siis luopua täysin vaaleasta väristä, kuten aiemmin aavistelin ja lupailinkin.
Meneeköhän tämä kohta siihen pisteeseen että ette enää edes tunnista mua samaksi Eevaksi?
Ei voi tietää vielä, mutta Leevi ainakin totesi mut mekossa nähdessään että ei oikein osaa suhtautua,
koska on aina nähnyt mut niin rokki-Eevana.
Mahtavaa että rokkisieluni- ja tyylini ovat siis näkyneet päällekin päin,
oikeastaan olin kommentista aika mielissäni, enkä aio siitä rokkisärmästä kyllä
jatkossakaan luopua. Rokrok, ikuisesti rok.
Ja nyt, vakuutteluna itselleni tässä naisellisuuden huumassa ja muutenkin, women with balls:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti