You'll get there/Bomber jacket

Olen huomannut, tai oikeastaan oppinut itsestäni ja elämästäni sen,
että vaikka kuinka suunnittelen ja ennakoin, ja aikomukseni ovat hyvät , niin ei se vain mene kuin on suunnitellut. Koskaan. On asioita joita haluaisit tehdä, ihmisiä joita haluaisit nähdä,
sekä tärkeitä asioita joihin haluaisit satsata. Mind set on kuitenkin oikeilla kohdillaan,
ja se on se mikä on tärkeintä. You'll get there, eventually, if you really, really want to.
Kaikkea ei voi ennakoida eikä kaikkea myöskään voi pohjustaa.
Jotkut ovat omia valintojasi ja niistä kannat vastuun sekä saat tuntea ylpeyttä.
Jotkut puolestaan sinusta riippumattomia, vaikkapa ihmisten mielikuvia,
joihin et yksinkertaisesti voi vaikuttaa. Noh, annapa olla,
 ja koeta vaikuttaa niihin asioihin joihin oikeasti voit.
Kukaan ei ole kaikkivoipa eikä supersankari, edes niin luullessaan.
Elämä rakentuu pienistä valinnoista, olipa se sitten sanavalinnat tai ajanhallinta, mutta näin se on.
Make your decisions, and make your life your own.

Ja sitten relamman illan pariin.
Kuuntelussa on Biffyn tuorein julkaisu johon olen yrittänyt jo

parin viikon ajan löytää perehtymisaikaa. And now the time has finally came.
Eka kuuntelu tapahtui viikko sitten matkalla Tampereelle ja nyt alkoi kunnon tutustuminen.

Lemppareiksi on tässä muodostunut jo Biblical, The Thaw, Victory Over The Sun,
jokseenkin hyväntuulinen Pocket, ja loppupuolen yllättäjä Skylight, joka nostatti pulssia.
(Jonka olisin laittanut myös tähän linkiksi, mutta youtubesta ei löydy muuta kuin
akustisia coverversioita joita ei pitäisi edes mainita samassa lauseessa.)

Vaikka olen ennenkin Biffysta dikkaillut niin nyt alkaa se true love syntymään.
Tuo ääni, ääntäminen, lyriikat ja itse musiikki. Kaikki toimii.
Opposites on todella mulle musiikillinen orgasmi, pitkästä aikaa.

Eikä toi Simonin katsominenkaan herätä mitään silmänpuhkomisfiilistä.

Päivän biisilinkki, of cource Biffya:

Ja sitten, mun niin sanottu ostolakko tuli luonnolliseen päätökseensä.
Jos se siis ikinä alkoikaan. Niin  mikä siinä siis oli edes luonnollista?
 Bomber-takkia tai useampaakin olen kaipaillut,
ja meille kun ei niitä töihin ole vielä ilmestynyt niin oli pakko käydä vieraissa.
Ensimmäinen mieleinen on nyt siis bongattu ja hankittu henkkamaukalta,
ja joo, olen tosi tyytis, kuten siskoni sanoisi, haha :D
Ja tämä tapahtui juuri samaisena päivänä kun olin töissä todennut itsekseni
että olen ihka ensimmäistä kertaa sellaisessa lafkassa töissä ettei ikinä
tarvitse vilkuilla vieraisiin pöytiin -mitä ironiaa, sanon mä!
P.S. Tulisko kevät jo? Kun valoisaakin alkaa jo olla?