Yhden ruksin saa taas vetää to do-listalle, nimittäin uusi puhelin on vihdoinkin hankittu!
Ei siinä mennytkään kuin kahdeksan kuukautta,
keväällä mun vanha luuri hajosi ja siitä asti siis menty jeesusteipatulla N95:lla.
Oon ajoittain varsin saamaton tapaus, mutta toisaalta, ei se puhelin mikään prioriteetti ole ollutkaan.
"Apuna" mulla oli ostoksilla Turo. Oltiin käyty lasillisilla sitä ennen ja
jotenkin tää ostosreissu meni ihan nauraessa.
Ja Turo laittoi mun uuden puhelimen käyttövalmiiksi,
mä tosiaan myönsin oman avuttomuuteni ja luovutin sillä hetkellä
kun tajusin etten pääse eteenpäin kielivalikosta. Vajaa, oli Turon mielipide.
Turo on aina ollut mun herra Kiho. Mistään räiskyvästä rakkaussuhteesta ei ole ollut kyse
sitten varhaisten teinivuosien, vaan Turo on jollain tapaa mun kiveni ja se,
joka kulkee matkassani aina vaikka tulisi pitkiäkin aikoja välissä ettei nähdä.
Lisäksi se on aika veijari.
Illalla nautiskelin hyvää ruokaa ja viiniä,
ja kävin vielä coctailbaarissa sekä Erottajalla nauttimassa "laadukkaasta" karaokesta.
Ja tämä biisi, looooove it.
"Baby in our wildest moments we could be the greatest, we could be the greatest.
Baby in our wildest moments we could be the worst of all."
Lauantainakin kävi mielessä jättää väliin halloween-kemut
kun naapuribaarista tämä raikasi pihalle asti ja vei mun sydämeni mukanaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti