Olipahan kertakaikkiaan rankka päivä tuo eilinen.

Niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja tänään onkin kädet ollut ihan lötköä narua vaan.

Muutto ei tietenkään mennyt aivan suunnitelmien mukaisesti, mutta koskas menisikään!

Hieman se eilen rasitti, mutta olin kyllä tajunnut mielessäni varautua erinäisiin ongelmiin.

Huoltoon ei ainoata vapaana olevaa muuttoautoa tosin haluaisi muutopäivänä joutua ajamaan..

Viimeisen pyörrähdyksen ja vilkaisut kun tein Tampereen kotiini

niin eipä siinä itkua voinut pidätellä. Oli ihana koti, ja ihanaa elämää.

Kahdeksan se kello taisi olla kun viimeiset laatikot oli kannettu "uuteen" kotiin,

ja vaikka olin aika naatti niin kyllä mä pistin tohinaksi ja purin ison määrän muuttokuormasta.

Kiitos, kumarrus ja ääretön hali vielä ihanalle Sannille,

jonka hermot oli eilen rautaa, ja myös Mapelle joka riensi apuun stadin päässä! <3

Hip hei, kämppä ei ollutkaan ihan niin kylmä kuin muistin, ainakaan vielä,

mutta uudet tossut kyllä lämmittivät mieltä ja jalkoja! :)

Asuin kaksi vuotta täällä ilman keittiön pöytää, enkä ymmärrä miten,

koska mun iso keittiöni todella vaatii ruokailuryhmän!

Kakluuni. <3

Bath-kyltti on aivan identtisesti samanvärinen kuin veeseen ovi, jee.

Tähän en osannut varautua; vanha Jack&Jonesilta raahaamani vaatenaulakko

hengasi edelleen kiltisti eteisessä! Kivaa! :D

Tänään aamu käynnistyi kivasti tunnin mittaisella koirapuistossa hengaamisella

-jossa olin mun jump in:ssä, hahahahahaaaaaa!

No mutta, muut koirien ulkoiluttajat olivat kateellisia, koska mulla oli superlämmin.

Ihanaa kun koirapuisto on parin metrin päässä, 

Senkku saa pian paljon uusia kavereita Tamperelle jääneiden tilalle :)

P.S.IHANAA OLLA KOTONA. <3

Eilen kävin sitten viimeistä kertaa töissä ja takahuoneessa mua odotti ihana yllätys,

nimittäin oikein mieluisa ja täysin munnäköiseni läksiäislahja!

Kuva meidän supertiimistä jossa ollaan nälkälapsina,

karvatossut tulevaan kylmään kotiini, mahtava kortti ja rahapuu!

Työkaverini eivät tätä tienneet, mutta ainoa rehu josta olen koskaan tykännyt

on juurikin rahapuu, sillä niitä meillä oli aina kotona kun olin pieni/nuori. <3

Tosin ne eivät koskaan tuoneet meidän perheelle vaurautta,

joten voiko tämä olla sittenkin huono juttu...?

No kuiteskin, mullehan tuli välittömästi itku silmään ja piti äkkiä kovettaa itsensä.

Olen yrittänyt nyt kohdistaa ajatuksiani ja energiaani kaikkeen mahtavaan tulevaan

ja pyrkinyt sulkemaan mielestäni juurikin sen seikan kuinka ihanan tiiimin,

mielettömät tyypit, joudun samalla jättämään taakseni.

Mutta loppupeleissä, jos kiintyy liikaa ihmisiin, asioihin tai paikkoihin,

ei välttämättä pääse tai uskalla mennä elämässään eteenpäin.

Ja sen voimin porskutan nyt eteenpäin lailla höyryjunan.

<3

Lampaalle sopivat tossut. (Vaikka olenkin oikeasti susi.)

Innostunut lammas.

Haahhahahahaaaa!!

Ihan huippu kortti!!!! <3

Ja juurikin asiakkaiden kanssa flirttailua jään kaipaamaan, 

sillä uudessa työpaikassani niitä miesasiakkaita ei varmasti tule samalla tavalla vastaan,

Sitten mentiin taaaaas astetta tummempaan sävyyn. Tällä kertaa en jättänyt päälle

yhtään vaaleaa raitaa, vaan koko laki on tumma. Hurrrrjaa.

Seuraava askel on epäilemättä kokonaan tumma, mutta tahdon ehkä jotain luumunsävyä sekaan?

Sen saa kyllä Samu toteuttaa, en edes leiki että omat taitoni riittäisivät sen toteuttamiseen.

Ehkä mun sinkkuaikani myös päättyvät kohtapuoliin,

koska tummien kanssahan mennään naimisiin, right? ;)

On kyllä ollut sen verran railakasta ajoittain tämä sinkkuelämä,

että ei ehkä tekisi pahaakaan tuo pariutuminen.

Inkku tuli viinipullon kanssa kylään ja lähdettiin valloittamaan yöelämää.

Törmättiin tällaisiin Minibaarissa.

Ja veinpä muuten myös lempibaarimikolleni ruusunkin.

Inkun kanssa aina jossain vaiheessa aletaan vääntämään naamaa.

Tää on se mun paras ilme, jolla isken kaikki miekkoset.

Sellainen oli se päivä!

Teretulemast talvi! (Kihisee sisäisesti, mutta silti jaksaa hymyillyttää.)

MIKSI minulla on tällainen pipo?

Ja sitä suuremmalla kysymysmerkillä, miksi minulla on TÄLLAINEN?!

Teretere, olen munapää! Jos et aiemmin tajunnut miksi ne ohuempaakin ohuemmat pipot

on uncool niin tämä kuva kertoo kyllä enemmän kuin tuhat sanaa! :D :D :D

Ajattelin että kylläpäs mun pakkaaminen sujuu ja on hyvällä mallilla,

että tässähän vois vaikka ottaa ihan lungistikin!

Sitten päätin kuitenkin penkoa hieman vielä lokeroita ja laatikoita ja hyvä niin

-se pisin aika tässä itse pakaamisessa kuluu ihan vaan siihen että jää

ihmettelemään kaikkia kirjeitä, kortteja, valokuvia, omia muistiinpanoja milloin mistäkin jne.

Kun pitääkin olla tällainen tunteilija vielä niin ei ihan helpolla eikä hetkessä selviä :)

Voi että, that's me!!! Paras vaan uskoa kun on kerta mustaa valkoisella.

Muistolaatikostani päiväkirjojen lisäksi löytyi muutakin kivaa.

Mutta ajatelkaa, mulla on vain yksi ja ainoa muistoboksi, se on jo jotain, näin niinku naiseksi.

RUMA Helsinki avajaiset. Oi niitä aikoja!!

Mariiiiii'a, sä et ole muuttunut yhtään etkä vanhentunut päivääkään! Ikinuori, superrrkaunis, Mariiiiiii'a.

Saaran kanssa silloin aikojen alussa :D

Innan kanssa jossain siinä matkan puolivälisää.

Idiomaticin EP puolentoista vuoden takaa. Harmi vaan että itse levy on vanhan 

rikkinäisen läppärin sisällä eikä sitä saa sieltä ulos, snif. Yritin kyllä, väkivoimin. 

Tänään jäi nyt sitten keikkailta väliin, vilu pikkasen iski, mutta menkööt tämän yhden ainoan kerran!

A perrrrfect thursday

Auringonpaiste on harvinaista herkkua ja olen melkein unohtanut

tämän pimenevän syksyn aikana kuinka paljon siitä valosta oikein voi saada energiaa.

En tänäänkään jättänyt tilaisuutta käyttämättä kun huomasin ikkunasta pilkottavan valon.

Kävin taas fiilistelemässä kaunista Tamperetta ja pitkästä aikaa Radio-kirppiksellä.

Tuota kirpparia tulee kyllä ikävä, sillä se on aina tupaten täynnä tavaraa laidasta laitaan

ja kauppa käy vilkkaasti. Muutenkin se on, ylläri pylläri, lähes nurkan takana,

joten voi milloin vain piipahtaa kun on vapaa-aikaa.

Itse rakastan aloittaa juurikin vapaa-päivän kirpparikierroksella,

siinä alkaa aamu rauhassa ja hyvässä flowssa. Vielä kivemmassa, jos tekee löytöjä.

The sun.

Istahdin rauhassa satamaan nauttimaan Frezzasta ja öh, tupakista.

Vähän oli vilu, mutta onneksi olin juuri käynyt ostamassa hanskat!

Kehräsaarta.

Tunnelma <3

Tein pari löytöä matkallani. Simppeli pieni radio, jollainen multa löytyy jo valkoisena,

(nykyään ei niin valkoinen kun likaa on jonkin verran pinttynyt).

Mun on ollut tarkoitus hankkia toinen, sillä kyllästyttää roudata sitä yhtä aina huoneesta toiseen.

Keittiössä on aina, aina, soitava radio kotona ollessa, aamusta alkaen,

ja myös suihkussa tykkään kovasti hoilailla. Nimenomaan volyymilla.

(Kylppäreistähän ei onneks kuulu naapuriasuntoihin mitään?)

Ja läksyni oppineena siitä että hyvää mekkoa ei koskaan löydy silloin kun

sellaiselle olisi tarvetta niin poistin tällaisen hetkeäkään miettimättä!

Cute, right? :)

Tänään ehkä vielä vohvelikahvilaan ja kenties tummille tunneille.

Saas nähdä, mutta ei tämä päivä huonoksi enää voi mennä!