Observe and enjoy

Haluan kertoa muutamasta tapauksesta jotka ovet lämmittäneet äskettäin mieltäni, ja myös saaneet minut uskomaan yhä vahvemmin siihen että olen ihan okei juuri tällaisena kuin olen. Aina tulee olemaan niitä ihmisiä jotka eivät ymmärrä tai pidä, mutta useammin kuitenkin kohtaan niitä jotka liputtavat asenteeni puolesta :)

Viime viikon lopulla soitin Malmin työvoimatoimistoon. Puhelu ohjautui poikkeuksellisesti Itäkeskuksen toimipaikkaan ja siellä vastasi myöskin poikkeuksellisesti ihminen joka ei työssään vastaa puheluihin, mutta oli tällä kertaa tuuraamassa kollegaansa. Juttelimme noin viisi minuuttia tilanteestani ja suunnitelmistani. Keskustelu ohjautui hyvin pian elämänarvoihin, ihmisten käyttäytymiseen, erilaisiin deittailukokemuksiin ja elämän pienempiin ja suurempiin haaveisiin. Puhuimme paljon myös siitä kuinka jotkut kokevat että  toisille tapahtuu elämässä enemmän kuin heille itselleen; tapaavat kiinnostavia ihmisiä ja kokevat erilaisia arjen seikkailuja. Oikeasti kyse on enemmänkin ympäröivän maailman ja siinä tapahtuvien asioiden huomaamisesta ja huomioimisesta. Siitä että katsot maailmaa silmät oikeasti auki, kuuntelet ympäristöäsi, tunnet sydämelläsi. Iloitset hölmöltäkin tuntuvista asioista, uskallat hymyillä ventovieraille, uskallat antaa ja vastaanottaa, 

niin hyvää kuin pahaakin.  Linjan toisessa päässä oli selvästi aito, välittävä ja mielenkiintoinen ihminen, eikä suinkaan mikään virkamies. Useampaan otteeseen nauroimme siitä millaisen suunnan puhelumme sai, ja kuinka hassua sekin on että hän sattui juurikin vastaamaan puhelimeen, mutta totesimme että olemme vain ihmisiä ja kohtaamiset kanssaihmisten kanssa ovat toisinaan hienoja kokemuksia 

-vaikka puhelimen välityksellä. Juttelimme lähes tunnin, ja uskon että molemmille 

jäi siitä pidemmäksi aikaa hymy huulille.

Lauantaina sain ihan mielettömän viestin blogini lukijalta. En viitsi kertoa koko viestin sisältöä, tulihan se yksityisenä viestinä,  mutta se pääsanoma siinä oli:

"Ihailen elämänasennettasi. Osaat nauttia asioista joita muut ei huomaa. Olet ikäänkuin eräänlainen esikuva itselleni jonka ajatuksista pyrin ottamaan neuvoa." 

Liikutuin oikeasti lähes kyyneliin, joten kiitos siitä. Tiedän että olen sekä mieleltäni että sydämeltäni avoin ihminen,  eikä se ole suinkaan itsestäänselvyys tai millään tavalla helppoa. Se on päätös suhtautua annakkoluulottomasti ja positiivisesti kanssaihmisiin, sekä iloita pienimmistäkin asioista. Mikään tässä maailmassa ja elämässä ei ole itsestäänselvyys, edes se että heräät aamulla. Mitä enemmän voimaannut aivan pienistäkin asioista, sitä vaikeampaa sinua on kenenkään nujertaa, tai edes horjuttaa. Tässä asiassa pidän pääni -vaikka sitä päätä joutuukin tämän takia välillä hakkaamaan seinään :D

Jostain syystä olen saanut lähiaikoina sekä vierailta että myös tutuilta ihmisiltä paljon positiivista palautetta, lähinnä juuri elämänasenteestani. Huomaan että tällä hetkellä, enemmän kuin koskaan aiemmin, teen asioita joista oikeasti voimaannun ja tapaan ihmisiä jotka ovat täynnä positiivista energiaa. Let's keep this up!

Päivän biisiksi ei voisi sopia nyt mikään muu:

April by me

Easy sunday

Oli poikkeuksellinen sunnuntai siitä että pääsin lähtemään ulos vaikka olo

oli kuin jyrän alle jääneellä. Näin se kai kannattaakin tehdä, että sopii kyseisille

päiville menoa niin ei voi vain jäädä tuleen makaamaan.

Seuraavaksi onkin tähtäimessä harvinaislaatuinen tehtävä, 

eli siis elämäni ensimmäistä kertaa ajattelin selvitä vappupäivänä Kaivariin. 

Saa nähdä miten menee, aika monen vuoden ajan on ollut hieman haastavaa :D

Eilen kuitenkin käytiin Mrian kanssa ottamassa väriä pintaan Beatissa

ja vaikka ensin naurattikin toistemme intialaistuminen tumman hipiän myötä,

niin nopeasti siihen kuitenkin tottui. Tänään olen jo aivan kivasti vain päivettynyt,

kun kävin pitkässä suihkussa hoitamassa ylimääräisen väriaineen pois :) 

Beatin jälkeen käytiin syömässä ja kummastelemassa maailman menoa.

Mitähän elämäni olisikaan ilman henkireikääni Mariaa? Just don't know.

Tiesi taas olleensa, olo ja look oli sen mukainen kun piti lähteä liikkeelle.

 Eli Beatiin ottamaan brunaa pintaan.

 Thanks, hyvä muutos aamun hyvinkin ryytyneeseen lookkiin! :D

Parin viikon päästä takaisin Beatin tiloihin, vähän freesimpänä

ja juhlatunnelmissa. Woop, can't wait!

Vihdoin kutsui koti, sohva ja Kickersit. A different kind of heaven for me.

Nyt on sitten viikonloppu relattu oikein kunnolla ja voi palata takaisin arkeen.

Niin siis, ainakin päiväksi. Eli ylös, ulos, lenkille ja sipsit kaappiin! :D

A grrrreat day

Long time no seeing; hello cap!

Sennillä oli eilen synttärijuhlat, oli aivan mahtavaa! Pikku yksiö täynnä

aivan huikeita tyyppejä, toinen toisensa perään. Harvoin vaikutun saman päivän

aikana noin monesta ihmisestä. Juttua tuntui riittävän laidasta laitaan,

ihan yllättymiseen asti, ja muutama tyyppi olisi ehdottomasti kiva tavata toistekin!

 "Kaninkorvailmapalloja" -Sure, man, if you say so.

Vähän heikossa hapessa ja pallojen puhaltelua, ei paras yhdistelmä.

 Senni oli askarrellut ihanat juomalasit vieraille :)

 Ihan paras lahja! Romanttisia lauluja Sennille,

kaikkien biisien nimiä vähän muokattu :D

 Kotibileet jossa kerrankin  otettiin tanssilattia haltuun! Wuhuu!

:D

Mun piti käydä kotimatkalla yhdellä Jompen kanssa, mutta.. oli niin hiton hauskaa 

ettei vaan voinut lähteä kotiin. Tappiin asti sitä tuli oltua sitten :)

Minkäs teet kun on fiilis katossa ja parasta seuraa?

Pics

Hylje <3

Kivaa kun syötiin jätski kimpassa!

Päivän polttava dilemma. Chillailua vai nokka kohti keskustaa?

No molempia.

Friend or foe -Sometimes it's hard to know

Mun on pakko avautua asiasta joka aika ajoin vaivaa mieltäni.

Niin monen muun asian elämässäni ollessa kunnossa on harmillista että joutuu

vaivaamaan päätään niinkin paskamaisilla asioilla kuin

kaksinaamaisuus, opportunistit, selkäänpuukottajat, hyväksikäyttäjät ja muutkin 

sosiaalisesti ja tunnemaailmaltaan vinksallaan olevat epävakaat retardit.

Moni sortuu typeriin ja julmiin, toisia vahingoittaviin tekoihin kamppaillessaan

oman itsensä ja elämänsä kanssa, Epävarmuuden, heikon luonteen, pelon, kateuden tai muun ajamana.

Olen aika monestikin tehnyt mielipiteeni selväksi tällaisista ihmisistä, 

ja huomauttanut kuinka kamalaa tuota toimintaa on katsella lähietäisyydeltä,

olipa kohteena joku muu tai sinä itse. Yhtä etovaa joka kerta.

Ystäväni tietävät kuinka vahvan intuition omaan ja kuinka usein olenkaan 

ollut oikeassa tapaamistani ihmisistä. Viimeisen vuoden sisällä olen muutaman ihmisen kohdalla 

hakannut päätäni seinään koska en ole halunnut uskoa intuitiotani.

Olen työntänyt tuntemukseni sivuun ja päättänyt vakaasti taaskin toimia vain ja ainoastaan

parhaiden tarkoitusten mukaisesti. Käyttänyt aikaa ja energiaa näihin ihmisiin, 

heidän onnellisuutensa ja tasapainonsa kasvattamiseksi. Luodakseni heille entistä paremmat 

oltavat ja suotuisammat mahdollisuudet jatkoa ajatellen. Mahdollistanut omalta osaltani,

 kovalla työllä ja peräänantamattomuudellani, jopa omalla kustannuksellani,

paljon hyvää muille. Ollut kuunteleva korva, tuki ja kannustava ystävä.

Silloinkin kun vastapuoli on teroitellut veistään salaa.

En tiedä montaa yhtä ällöttävää asiaa kuin nuo yllämainitsemani tyypit ja toimintatavat.

Kaikki mahdollinen hyvä ollaan valmiita ottamaan vastaan, mutta ei mitään antamaan.

Halutaan tukea ja suojaa, mutta hätätilanteen edessä heitetään muut tulen keskelle.

Niin rankkaa kuin se välillä onkin tulla työnnetyksi bussin alle epämääräisistä 

paniikonomaisista epävarmuuden syistä, niin olen onnellinen että olen toiminut oikein 

koko matkan ajan,  -jopa näitä kyseisiä tyyppejä kohtaan. 

Mutta nämä ovat juuri niitä ihmisiä jotka eivät pärjäisi tai menestyisi samalla tavalla omin päin,

eivätkä varsinkaan mikäli eivät työntäisi muita sinne bussin alle.

Ja niin heissä yhdistyvät kaikki nuo mainitsemani "mahtavat" elementit ja ominaisuudet.

Jos siis miettii miksi elämässä täytyy välillä puhdistaa kaverirekisteriä

ja karsia sieltä mädät omenat pois, niin eipä tarvitse kahta kertaa miettiä tällä kertaa.

Huh, tulipahan sanottua.

Will the grass be even greener?

Nyt voi taas tyytyväisenä käydä ihania kesämuistoja läpi , koska kesä on jo ovella 

ja haaveilut saa aloittaa :) Kaksi edellistä kesääni ovat olleet ehkäpä elämäni mahtavimpia,

ainakin täynnä seikkailuja, tunteita, naurua ja mahtavia tyyppejä.

Sain heittäytyä vapaalle monesti ja juhlia oikein olan takaa. 

Tutustua moniin hienoihin ihmisiin ja löytää uusia ystävyyksiä.

Sain elää hetkessä ja antaa muiden välillä näyttää suuntaa,

olla matkustajana, turistina, vastaanottaa uusia kokemuksia.

Sain kunnian työskennellä maailman ihanimpien tyyppien kanssa.

Kokea ainutlaatuisen rakkauden.

Ehkä koska tiesin olevani Tampereella vain ohikilkumatkalla,

niin osasin myös suhtautua olooni kuin pidennettyyn lomaan.

Muuta en olisi toivonutkaan, enkä haaveillut edes näin paljosta.

 Voiko tuleva kesä lyödä jopa ne laudalta, voiko Helsinki tarjota parempaa

parin vuoden tauon jälkeen? Viime kesän alussa epäilin kovasti uutta menestystä, 

koska edellinen oli ollut aivan superrrr, mutta paremmaksi meni!

Ja nyt mulla on oikeasti syytäkin uskoa tämän tulevan olemaan ylivoimainen :) :)

Joten Helsinki ja stadin kesä, I'm back, bring it on!

Mutta ei kiitos enää aivan vastaavanlaista rymyämistä ja irtiottoa,

kaksi kesää näitä mielettömiä kokemuksia riitttää vallan mainiosti :D

Kettu kiittää ja kuittaa.

Don't stop believin' Hold on to that feelin'

Yksi ehdottomasti elämäni nautinnollisimmista asioista on tällä hetkellä lenkkeily.

-enpä olisi vielä pari kuukautta sitten uskonut?? Tuskin kukaan muukaan elämäni ihmisistä :D

Hengästyttää, hikoilluttaa, rasittaa, särkee. Eikä monikaan asia tunnu paremmalta juuri nyt.

Nyt kun olen päässyt kiinni sekä henkisellä että fyysisellä tasolla tähän uuteen nautintoon

niin päätin että kyllä mä ihan kunnon tavoitteetkin itselleni asetan

sen lisäksi että nautin ulkoilusta. 

Parin viikon ajan otin vähän tuntumaa juoksemiseen,

nyt parina viime viikkona olen lenkkeillyt neljästi viikossa,

ja tällä viikolla lisään lenkit kuuteen kertaan + treenaan vatsoja vähintään joka toinen päivä 

+ jätän herkut minimiin + syön terveellisemmin.

Katsotaan josko jotain pientä muutosta kropassa alkaisi näkyä kuukauden päästä :)

That's right!

I will!

Tämä muistuttakoon mua joka päivä tavoitteestani,
ja motivoikoon jääkaapin ovessa oleva liikuntapäiväkirja vielä enemmän!

Rocky-fiilikseen pääsee tällä biisillä ja jaksaa juosta ylämäet helposti!

Back on feet

Hola hola! Tänään piti sosialisoitua, sillä eilen on ollut kahden merkittävän ihmiset synttärit,

ja molempia piti ehdottomasti nähdä! Olin lähdössä kokomustassa kotoa,

mutta eih, mä halusin ottaa kaiken ilon irti kauniista kevätsäästä ja vaihdoin kaiken mustan pois :D

P.S. Jouduin muuten teippaamaan vanutyynyjä kantapäähäni,

jotta uskaltaisin taas lähteä liikenteeseen noilla kengillä. Kaikkeen sitä ryhtyykin.

Kuuntelin ganstarappia/ ja hiphopia aamun, joten tuntui luonnolliselta laittaa lenkkarit ja 

lökäpöksyt jalkaan. Nää housut on kyllä siitä ihan mahtavat, että niiden mukana

saa tavallaan ghettobootyn: niin hyvä leikkaus ja tilaa oikeissa kohdissa.

Sennillä on siis eilen ollut erittäin tapahtumarikas ja vauhdikas syntymäpäivä,

johon en millään tapaa viittinyt edes yrittää änkeä mukaan, 

viikonloppuna sitten kemuillaan oikein olan takaa,  mutta tarjouduin kyläilemään

 aamusta ja tuomaan krapulaherkkuja tarpeen vaatiessa ;) 

Haettiin kuitenkin kehoa ja mieltä kohentavat smoothiet uudesta smoothiebaarista Manskulta,

käytiin kiertämässä kirppari ja sitten vielä kahviteltiin. Aika loppui kyllä vähän kesken,

kuten meillä oikeastaan aina, ja jouduin ottaa juoksut seuraavaan kohteeseen! :D

 Senni on siitä(kin!) harvinainen tyyppi että se näyttää ihan supercoolilta 

silloinkin kun on juuri kömpinyt sängynpohjalta ylös.

 Sennin smoothie maistui ihan tiikerikakun taikinalta. Oudolla tavalla hyvää.

 Sitten kävin Vltavassa moikkaamassa toista synttärisankaria, kummitätiä,

ja yllätyksekseni paikalle oli ilmaantunut myös perheen muu jatke! :)
Liian harvoin on tullut nyt nähtyä, sovittiin että jotkut sukujuhlat pitää järjestää pian!

Health nut

Nyt ollaan siinä pisteessä että mun pitää ahnehtia vähän vähemmän tuon liikunnan suhteen.

Eilen olin superinnoissani ja kävin kahdesti lenkillä ja tein lisäksi hyvin pitkästä

aikaa vatsoja. Aloitin kevyesti 200 vatsan setillä. 

Ja tänään olen ollut lähes liikuntakyvytön, tai ainakin on tuntunut aika ilkeältä vatsan puolesta..

Pakko oli siis pitää välipäivä, mutta "onneksi" on sataa tihkuttanut niin ei ole harmittanut liikaa.

Uudistin myös ruokakaappini sisältöä. Nyt löytyy kalaa, kanaa, banskuja, ananasta, porkkanoita,

ruisleipää, juotavia jugurtteja ja muuta vähemmän rasvaista ja sokerista.

Pahaan naposteluhimoon rauskutan näkkäreitä, ahhahhahaa.

Täytyy kai myöntää että ainakin toistaiseksi olen aika innostunut tästä uudesta minästä,

-ihan streittariksi en ole sentään alkamassa, vaikka kaverini mulle eilen näin naureskelikin!

Toistaiseksi en ainakaan ole luopumassa kahvista, tupakasta enkä alkoholista

-sipseistä en ikinä. Kaikkea voi kyllä oikeasti syödä jos katsoo vähän määriä,

enkä mä ala itseltäni yhtään mitään varsinaisesti kieltämäänkään.

Olen aina sanonut että olen mieleltäni lihava, sillä jos saisi vapaasti valita

niin saattaisin viettää koko elämäni vain syöden ja nukkuen siinä välissä :D

Nyt sattuu vaan olemaan hyvä hetki hieman seurata syömisiään,

kun tavallaan työskentelen kotona niin on turhan helppoa ravata jääkaapilla.

Eilen sai lenkkeillä ilman takkia, oli niiiiin lämmin!

 Senkkunen <3 Se ei meinaa jaksaa noita lenkkejä joka päivä, vaan pistää itsensä välillä 

parkkiin  tien reunaan. Raasu, joutuu nyt vaan opettelemaan yhdessä mamin kanssa!

 Juurihan tää oli aivan jäässä! :D

 Kunnolla oli tulvinut lenkkipoluille, jouduttiin lopulta rämpimään yli kilsa

metsän mutamaastossa. Noh, teki sekin ihan hyvää :)

 Jaaaa tänään kun olin kuolla tylsyyteen niin laitoin sitten huvin vuoksi jatkeet päähän.

Viikon tai kaks varmaan pidän, aloin jo tykkäämään lyhyemmästä enemmän!

Jos nyt sitten vaikka leffa ja porkkanapussi esiin?