Stretch the pennies

Nyt kun minulla on ollut enemmän vapaa-aikaa niin olen puolivahingossa koukuttunut

kirpputoreihin. Olen aina rakastanut kierrellä kirppareita, mutta useimmiten olen raatanut

työn parissa juuri niiden aukiolojen ajan. Pidän kirppareista suurimmaksi osaksi siksi että niistä voi tehdä niin paljon löytöjä laidasta laitaan. Nykyhetkellä koen että silmäni ja malttini ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Jaksan oikeasti nähdä sen vaivan että koluan 

rekkejä ja pöytiä lähes kaikki tuotteet läpikäyden. Pidän myös mielessä sen, että en ole etsimässä sieltä viimeisimpiä trendejä, en käyttämättömiä tuotteita, enkä istuvuudeltaan 

täydellisyyttä. Pyrin olemaan mahdollisimman ennakkoluuloton ja avoin mahdollisuuksille.

Katson aina kaikki vähänkään silmään pistävät kundien vaatteet läpi, sillä niissä saattaa

useimmiten olla enemmän katu-uskottavuutta ja eri käyttötarkoituksia,

ja niistä saa myös melko vaivattomasti oman näköisiä pikkasen tuunaamalla.

Jos rakastaa persoonallista pukeutumistyyliä, niin kirpparit ovat oikea ja antoisa vaihtoehto vaatekomeron täydentämiseen!

Olen aina, niin pitkälle kuin voin muistaa, rakastanut vaatteita ja pukeutumisella kikkailua.

Varmasti monet koulukaverinikin tämän muistavat. Muistanpa itse siirtyessäni viidenneltä luokalta kuudennelle erään silloin minulle tuntemattoman henkilön kommentoineen että sieltä tulee toi tyttö jolla on aina makee tyyli. Se lämmitii mieltä, kuten arvata saattaa,

kun sen vielä tänäkin päivänä muistan.

Vaatekaupassa työskennellessä sitä haluaa aina ehdottomasti edustaa yritystä jolle työskentelee. Elävä malli on kuitenkin aina tehokkaampi malli kuin se näyteikkunan kapistus. Tilannetta helpottaa se että näkee joka ikisen tuotteen reaaliajassa joka liikkeeseen pamahtaa ja lisäksi henkilökunta-alennukset, joita lähes jokaisessa vaateketjussa tarjotaan. 

Lisäksi työkavereiden omat persoonalliset tyylit innoittavat kokeilemaan uutta,

ja siksikin vaatekauppa on hyvin inspiroiva työympäristö pukeutumisesta tykkääville.

Silti koska en ole koskaan kokenut olevani varsinaisesti materialisti niin rahankäyttö vaatteisiin on aina aiheuttanut minulle morkkista. Myöskin koska olen erittäin köyhästä perheestä, ei omatuntoni aina meinaa antaa periksi shoppailua.

Nyt voinkin siis tyytyväisin mielin iloita ja hehkuttaa itselleni kirppareilta tekemiäni löytöjä.

Olla eri tavalla niistä onnellinen, sillä olen nähnyt niiden eteen vaivaa ja myöskin tehnyt

kompromisseja. Uskallanpa myös todeta, että en halua enää palata takaisin entisiin

shoppailutottumuksiini. Vaikka kuinka impulsiivinen näissä asioissa olenkin, niin jatkossa

mietin kaupasta ostettaessa onko tuote oikeasti joka pennin arvoinen.

Eilisen kirpparikierros- ja kahvitteluasua

Läksin ihan bleiserissä

Ruutupaitis mukaan jos vilu yllättä -sää on tällä hetkellä juuri kummallisimmillaan!

Eilisen saldo Kannelmäen Aino-kirppikseltä, rahallinen saldo 14€!

Oversize-teepaidoissa on se hyvä puoli että malli ja koko saavat olla lähes mitä sattuu, ja silti se voi toimia

BRAINWASHED

"Helthier, happier, more productive"

Tällaiset kengät meinasin ostaa kolme talvea sitten. Valitettavasti kun toinen jalkani on kokoa 36 ja toinen melkein 37, niin sopivaa kokoparia ei löytynyt, eikä pohjallisistakaan ollut tässä tapauksessa apua. Tämä kyseinen 36:n pari on niin hyvässä kunnossa että oikein järkytyin (hyvällä tavalla siis), mutta silti sen verran niillä on kävelty, että istuvat nyt molempiin jalkoihini kuin nakutettu :)

Olen supertyytyväinen.

Sitten löytyi poikien kevyt armytakki, rento malli ja vielä hupulla. En edes testannut sitä paikan päällä vaan luotin siihen että saan sen kyllä toimimaan jollain tapaa. Eipä tarvinnut tehdä sille mitään, se olikin ihan täydellinen.

Ja täydellinen-sanalla kuvailisin myös kuviointia ja värejä! Näistäkin kun on niin miljoonia eri versioita!

Sitä plainia t-paitaa muokkaan pikkasen. Venytän aavistuksen kaula-aukkoa ja pätkäisen pituutta pois, tähtäimessä rento napapaita :)