Week is the limit

Olen viettänyt viikon lähestulkoon kokonaan kotosalla ja nyt alkoi tulla mitta

täyteen. Sitä yrittää fokusoida töitä, urheilua, lepoa ja koiraa,

mutta välillä se seinä tulee väistämättä vastaan. Eilen pakenin pariksi tunniksi

keskustaan ystävää näkemään ja tänään otin myös hetken aivot narikkaan-aikaa itselleni

ja lähdin pyörimään Itikseen.

Paha Tipi pääs messiin pitkästä aikaa, oli aika kasuaali olotila

Aina Senkkusen pusuhyökkäysten kohteena. Ihanaa :)

Tämän päivän asun innoitti kundien löysä t-paita yhdistettynä tiukkaan

trikoomekkoon, on pitänyt testata jo aiemminkin. Kun säät viilenevät niin 

testaan myös joidenkin kevyiden neuleiden kanssa.

Pikkupikkunuttura.

Just "A day in a life of a day" -kaapin perukoilta kaivoin jokunen viikko sitten.

En suinkaan lähtenyt Itikseen kreisishoppaamaan, vaan siinä toivossa että jotain

kivaa, edullista ja naisellista tarttuisi mukaan. Jotenkin tämä kotona oleminen,

joka toinen päivä ilman meikkiä ja verkkareissa heiluminen, 

kaipasi jotain tasapainottavaa :D Ja tällaisen kivan mekon löysin, jeij!

Olenkin koko kesän etsinyt kivaa valkoista mekkoa

ja tässä on nätti ja melko ajaton kuviointikin :)

Täydentää hyvin nahkatakkia ja buutseja, jopa klassisella tavalla niin halutessaan!

Joko mekko ei riittänyt tais sitten se toimi innoittajana, en osaa sanoa, mutta lyhyt tukka alkoi pännimään. Viikko tuntuu siis olevan se mun raja jonka voin ja oikeastaan haluankin olla omilla hiuksillani -ja rajana myös neljän seinän sisällä olemisessa!!!!

Viikonloppu, mulla on sulle kaksi sanaa; ELÄMÄ, KIITOS.