Hyvää päivää maailma, mörökölli kömpi sängyn pohjalta ylös!
Tässä alla syy miksen ikinä, ikinä, ikinä mene märällä tukalla nukkumaan.
Nyt ei vaan ollut vaihtoehtoja, kun oon ollut niin kipeenä ettei voimia ole tosissaan riittänyt
mihinkään tukan kuivaamiseen. Puolet tukasta tulee irtoamaan kun alan tätä pehkoa harjaamaan, hmpf.
Nilkkani on tosiaan nähnyt parempiakin aikoja kuin nykyhetken.
Maanantai-aamuna alkoi kantapäästä hiertämään, laitoin laastarin, tuplasukat ja töissä vielä sideharson.
Nilkuttelin sitten menemään ja koko ajan vaan oli kivuliaampaa, eikä tosiaan tuntunut enää
että jokin vaan hiertää vaan pelkkä painon laittaminen jalalle teki kipeää.
Laahustin etanan tahtia kotiin illalla naamaani väännellen ja kömmin nukkumaan ihan vaan toivoen parasta. Se aina auttaa ihan kaikkeen. Aamulla kurkkasin miltäs siellä alhaalla näyttää ja
tennispallonhan joku oli mun ihon alle sujauttanut nukkuessani, törkeetä.
Nilkka pullotti, punoitti eikä kestänyt tippaakaan painoa. Auts.
Lisäksi yön aikana oli noussut myös kova kuume, ihan huippuolo olo siis kaikin puolin.
Pakko oli lähteä työterveyslekuriin ja sieltä sitten suhautin taksilla Marian sairaalaan,
jossa sain viettää kokonaiset ihanat ja rattoisat 7 tuntia.
Ah sitä iloa ja oloa odotellessa! Pari neuletta päällä ja talvitakki vedettynä korviin asti
ja silti vaan tutisee. No mähän nukuin osan ajasta ja ihan rehellisesti sanottuna varmaan kuorsasin ja
valutin räkää onnellisena. Osan ajasta kuitenkin jutustelin muiden asiakkaiden kanssa
ja voi mitä kohtaamisia taas olikaan, en edes jaksa aloittaa -mutta hyviä, mielenkiintoisia kohtaamisia!
Ostettiin mun vanhalta luokkakaverilta pari tällaista rahia slash nojatuolia pois Marian kanssa.
Maria ja Arttu tiputti tämän mulle tiistaina kotiin ja tänään mä halusin sen pois tukkimasta eteistä.
Tästä kaikki siis lähti....
Mietin että mihin sen sijoitan? Keittiöön ei mahdu ellen muuta koko järjestystä, mitä en halunnut tehdä.
Telkun olin ajatellut sijoittaa keittiöön kunhan saisin hankituksi lipaston sen alustaksi.
Noh, mulla oli lipasto makkarissa tyhjän panttina, joten laitetaanpa sen tilalle uusi tulokas.
Noh, eihän toi seinä voi vaan tyhjäksi siitä takaa jäädä, joten ainakin hylly kehiin?
Ilman ongelmia ja damagea ei siitä poraamisesta selvitty taaskaan, (Eeva ja laitteet),
mutta paikalleen sen kuitenkin sain ja sehän on pääasia. Eikä mulle käynyt kuinkaan.
Sitten mulla oli myös tyhjänpanttina lipaston päällä ollut peili. Pistetäänpäs sekin tohon!
Mitäs hyllyn päälle? Kynttilöitä vai esineitä? No esineitä.
Hattulaatikot saivat vielä väistyä ja laitoin tilalle jotain kauniimpaa.
Tämä kyseinen keittiön nurkka on aina ollut mulle jostain syystä ongelma. Tyhjää tilaa hukkaan heitettynä. Nyt siellä on telkku, mikä tarkoittaa vähemmän valvottuja öitä sängyssä telkkua tuijottaen
ja enemmän aikaa ihanassa keittiösssäni! Win-win.
Tv-alustana viimeiset vuodet toiminut kahvipöytäni pääsi taas oikeuksiinsa,
mistä olen erittäin iloinen :)
Senkkunen oli ihmeissään kun mami riehui ja kolisteli.
Ja mä sain syötyä ensimmäisen lämpimän ateriani sitten sunnuntain, risottoa. Happyhappy, joyjoy.
Vielä on lämpöä ja jalka pikkasen arkana, mutta parempaan suuntaan ollaan vauhdilla menossa ja
jos nyt maltan maata paikoillani loppupäivän ja huomisen niin toivoa on selviytyä lauantaiksi työmaalle.
Tsemppiä mulle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti