Life's no picnic, but at least there's sauna

Tästä tilasta sais helposti hyvinkin tunnelmaisen. 

Olen lähes aina kuunnellut musiikkia joka hetken valveilla olostani jos se on ollut musta kiinni. 

Ennen roudasin jopa saunavuoroonkin pikkuradioni mukaan,

jotta voin naapuriemme iloksi sitä huudattaa ja laulaa saunoessa. Oi mun kanssa.

Nyt olen kuitenkin alkanut nauttimaan saunahetkestä ihan vain omana hetkenäni.

Minä ja mun ajatukset ja tunti paikallaan rauhottuen, syvään hengitellen ja ehkä jalkoja hieroen.

Ja se toimii, en anna ajatusteni niinä hetkinä laukata tuhatta ja sataa

vaan keskityn olennaiseen ja uppuodun transsimaiseen tilaan.

Onneksi muistin tämänpäiväisen saunavuoroni, kohta voin mennä sammumaan tukin lailla. Öitä!